Liikenneministeri Vehviläinen: Sähköautojen laajalle käytölle etsitään keinoja - Sähköautot - Nyt!

Lyödäänpä vähän sitten löylyä kiukaalle…

Suomi on sitoutunut kasvihuonepäästöjen vähentämiseen. Siihen kuuluu oleellisesti liikenteen päästöjen vähentäminen. Kalliksi tulee Suomelle, jos päästötavoitteisiin ei päästä. Ihan sama pitkällä juoksulla, subventoidaanko ( vähemmän veroa sähköautoista, en puhuisi, että valtio maksaa 5000e sähköauton ostajalle ) nyt sähköautoja, vai maksetaanko liikapäästöistä ostamalla lisää päästöoikeuksia.

Hyvä periaate. Mutta sähköautoilun subventoiminen on erittäin kallis tapa olla pienentämättä hiilidioksidipäästöjä. Tällä hetkellä sähkönkulutuksen vähentäminen on yksi tehokkaimmista tavoista vähentää hiilidioksidipäästöjä, koska vähennys tulee hyvin suurelta osin fossiilisesta tuotannosta. Tämä johtuu siitä, että kulutuksesta riippumatta kaikki vähäpäästöinen tuotanto (vesivoima, ydinvoima, tuulivoima) on nyt ja seuraavien vuosikymmenten ajan täydessä käytössä riippumatta kulutuksesta. Joustot kumpaankin suuntaan menevät fossiilisesta tuotannosta (turve, hiili, kaasu).

Mutta otetaan vertailuinvestointi, huonoksi investoinniksi tunnettu tuulivoiman syöttötariffi. Maksetaan tuulivoimalle syöttötariffia, kustannus on noin 50 e/MWh. Tuolla 5000 euron tuella saa siis vaihdettua 100 MWh fossiilisilla tuotettua tuulivoimaksi. Hiilidioksidina tämä on noin 50-100 tonnia, joten päästövähennyksen hinta on noin 50-100e/tonni.

Lasketaan nyt kuitenkin ystävällisesti sähköauton päästöt sähköntuotannon keskipäästöillä (noin 200 g/kWh), vaikkei se ehkä ihan hyvä laskutapa olekaan. Sähköauto tuuttaa tällä laskelmalla ilmaan noin 40 g/km, joten säästöä hyvään polttomoottoriautoon tulee ehkä 80 g/km. Jos sähköauton elinikä on 300 000 km, niin elinikäiset säästöt päästöissä ovat 24 tonnia. Päästösäästön hinta noin 200 e/tonni.

Ihan vertailun vuoksi: päästökaupassa hinta pyörii hyvinä aikoina jossain muutaman kympin nurkilla. Sillä ei ihmeitä rahoiteta. Etenkin kun liikennepolttonesteitten vero on sitä tasoa, että sieltä on varaa vähän päästökauppaa rahoittaakin. (Nehän ovat kuitenkin ulkopuolella.)

Joten en osta tätä päästövähennysargumenttia. Sen hyväksyminen vaatii sekä aika optimistista laskemista että "sähkö tulee stöpselistä" -ajattelua.

Toinen pointi on teknologiamahdollisuudet, kun sähköautoja olisi enemmän: latauslaite / latausinfran kaupalliset kehitysmahdollisuudet tehoelektroniikkayrityksille, myös uudet sähköajoneuvoprojektit, joiden myötä voisi syntyä moottori-, moottorin-ohjain-, ym. sähköautokomponenttien valmistusta, eli puhuisin myönteisestä kehitysilmapiiristä. Tämä saattaisi luoda tuhansia työpaikkoja työttömille nuorille, ja sitä kautta valtio saa taas verotuloja. Eli pitää ensin kylvää, että voi korjata satoa.

On aivan mahdollista, että suomalaisella tehoelektroniikkasektorilla voisi olla paljonkin annettavaa sähköautoille. Meillä on monenlaista huippuosaamista tehoelektoniikasta, esimerkkinä vaikkapa Kempin virtalähteet LHC-projektiin. Subventiolla on kuitenkin vain vähän vaikutusta teollisuudelle, koska toiminta on kansainvälistä. Teollisuudelle on näin ollen aika sama, mitä sähköautot maksavat Suomessa. Jos teollista tuotekehitystä halutaan tukea, sitten pistetään Tekes asialle, silloin raha menee paljon tehokkaammin oikeaan osoitteeseen.

Standardointiin esimerkiksi latausmahdollisuuksien osalta meillä on aika vähän sanottavaa. Suomeen ei saa sen kokoista omaa ajoneuvokantaa, että sillä saisi mitään massavaikutusta aikaan. Standardointi tulee olemaan kovan poliittisenkin väännön takana, ja EU-tasolla käytännössä vain Saksalla ja Ranskalla on tähän mitään sanomista. Asia on joka tapauksessa sellainen, että se ratkeaa vasta sitä kautta, kun jokin ratkaisu alkaa vallata jalansijaa.

Tuhansien työttömien nuorten työllistymistä pidän vähän optimistisena. Koulutetaanko heistä ammattitaitoisia tehoelektroniikan suunnittelijoita? Suurimittaista valmistavaa teollisuutta on vähän vaikea meille kuvitella, joten enemmänhän mahdolliset työpaikat syntyvät päätteen ääressä roikkujille.

Aika vaikea on kehittää sellaista laskelmaa, jossa subventio maksaisi itsensä takaisin.

Kolmanneksi, kaupungeissa liikenteen pienhiukkasten terveysvaikutuksista tulee iso lasku yhteiskunnalle jo nyt joka vuosi terveyshaittoina. Liikenteen sähköistäminen pienentäisi tätä laskua. Mutta jos toinen käsi ei tiedä, mitä toinen tekee, niin minkäs teet!

Pienhiukkasten terveyshaitat ovat melkoisia. Mutta jos niiden lähteitä lähdetään seuraamaan, niin uudet henkilöautojen polttomoottorit ovat hyvin pieni osa sitä. Jo nyt päästöt ovat pääosin vanhoista henkilöautoista sekä raskaasta liikenteestä ja teollisuudesta. Kun Euro 6 -normit tulevat muutaman vuoden kuluttua voimaan, tämä vielä korostuu entisestään. Joten jos kaupunkien ilmaa halutaan siistiä, se onnistuu tehokkaammin muilla toimilla (ruuhka-aikaiset rajoitukset tietyt rajat ylittäville ajoneuvoille, polttomoottoriautokannan uusiutumisen nopeuttaminen, raskaan liikenteen ympäristöinvestointien tukeminen).

On ihan kiistämätöntä, että autokannan sähköistäminen vähentää paikallispäästöjä. On kuitenkin valitettavaa, että sen vaikutus on aika marginaalinen verrattuna tilanteeseen, jossa autokanta uusiutuu hyviin polttomoottoriautoihin. Joten tässäkin sähköautojen subventointi on taloudellisesti huono veto.

- - -

Olenko siis sitä mieltä, ettei sähköautoja kannattaisi subventoida jollain tavalla? En. Mutta jos subventiota yrittää perustella jollain epäsuoralla rahojen takaisin tulemisella, niin taskulaskimen omistava virkamies näkee pian homman läpi. (Poliitikoilla ei ole taskulaskimia, mutta tämä asia menee muutenkin sillä osastolla niin yli käsityskyvyn, että virkamiesten mielipide on hyvin tärkeä.)

Sana subventio pitää haudata ensimmäiseksi. Nyt pitää puhua veroista. Arvonlisäverosta on vaikea päästä millään eroon, ja se on valitettavasti suurin osa veroa, mutta autoverosta voisi yrittää saada jonkin diilin. Esimerkiksi niin, että sähköauton verotusarvoksi autoverotuksessa laskettaisiin vastaavan polttomoottorikäyttöisen auton verotusarvo.

Tämä tarkoittaisi nykyisillä koppimopokokoluokan autoilla muutaman tuhannen euron alennusta auton hintaan. Kun sitten sähköautojen ja polttomoottoriautojen hinta lähestyvät toisiaan, veroetu häipyy itsekseen.

Rahallisesti sama tulos saataisiin sillä muutaman tuhannen euron subventiolla, mutta tämä malli voisi olla virkamiehille helpommin syötävä. Siinä tunnustetaan valtion oikeus saada autoveroa mutta otetaan samalla kuitenkin kohtuuton ylimääräinen vero pois. Lisäksi valtiota voi houkuttaa se, että verojen kohtuullistaminen lisää sähköautojen kysyntää, ja sähköautosta valtio saa kuitenkin enemmän veroja kuin vastaavan kokoluokan polttomoottoriautosta (arvonlisäveron ansiosta).

Käyttövoimaverosta puhumisessa täytyy olla varovainen. Olisi hyvä yrittää saada se määräajaksi poistettua (vaikkapa 5 vuotta), koska se tulee joka tapauksessa hiipumaan aikaa myöten. Toisaalta ei ole hyvä vetää liikaa huomiota siihen, että sähkö on käyttövoimana aika paljon vähemmän verotettua kuin liikennepolttonesteet.