Opiskelijakonversio VW T2 Kleinbus - Sähköautot - Nyt!
Hei,
Käyttäkää ihmeessä FEVT:n bms:aa. Se on oikeasti sellainen kuin BMS:n kuuluu olla eli siirtää vahvoista kennoista energiaa heikkoihin ja koko ajan monitoroi kennojen useita parametreja (sisäinen resistanssi, lämpötila). Lisäksi se balansoi sekä purettaessa että ladattaessa koko ajan aktiivisesti ja balansointi perustuu - ei jännitteeseen - vaan ampeeritunteihin ja kennojen käyttäytymisen historiaan. AkkuJukka voi kertoa FEVT:t BMS:ta lisää.
Voin kokemuksesta sanoa, että ilman BMS:aa voi toimia harrastelija, joka tietää oman järjestelmänsä toiminnan, mutta kaupalliseen käyttöön tarvitsee olla BMS. Kokemusta on kertynyt sen verran konversioauton 88 kpl Thunder-Skyn 60 Ah sarjaankytketystä LiFePO4-akustosta, että voin vakuuttaa seuraavaa: aikaa myöten akuston pienetkin yksittäisten kennojen sisäiset resistanssierot vievät sen epäbalanssiin. Ja nämä resistanssierot epätasalaatuisissa kiinakennoissa pahenevat aikaa myöten. Jukka taisi joskus sanoa, että yksittäisten kennojen erilainen induktanssikin pitäisi mallintaa.
Jos joku valmistaa halpoja kennoja, jotka ovat erittäin tasalaatuisia, voinee selvitä ilman BMS:aa, mutta yli- ja alijännitekatkaisu pitää vähintään olla. Tasalaatuisuuskaan ei kuitenkaan riitä, mikäli kaiki kennot eivät ole täysin samassa lämpötilassa. Akkulaatikon keskimmäiset kennot käyvät harrastelijatoteutuksissa usein lämpimämpinä kuin reunimmaiset kennot. Silloin on jälleen eroa sisäisissä resistansseissa.
Minulla on nyt kokemusta myös miniBMS:ta, ja se ajaa asiansa. Yksittäisestä kennosta BMS:n kuluttama virta on jokaiselle kennolle sama alle 7 mA. Tosin minulla on niin vähän kennoja sarjassa, että tarvittaessa vikaantuvia kennoja on helppo vaihtaa. Mutta FEVT:n BMS olisi hyvä, mikäli se olisi hinnaltaan edullisempi ja olisi ylipäänsä saatavilla. Voisi sanoa, että siinä on ratkaistu (lähes) kaikki BMS:n ongelmat.
Piilota FEVT:n bms kannattaa luonutKerrotko lisää tästä havaitsemastasi epätasapainon syntymisestä ja miten sen huomasit, kiitos.
Asia kiinnostaa minua erittäin paljon ja kuulisin mielelläni yksityiskohtia tilanteesta, jossa kennot ovat olisivat menneet itsekseen epätasapainoon ilman, että käytössä olisi ollut mikään BMS tai muu kennoihin yksitellen kytkeytyvä järjestelmä.
Koitan pitää mieleni avoinna sillekin mahdollisuudelle, että epätasapaino syntyisi itsekseen, mutta ainakin toistaiseksi todisteet tästä puuttuvat.
Lisäksi odotan edelleen numeroita siitä kuinka paljon enemmän energiaa aktiivijärjestelmällä saadaan akustosta ulos.
Viimeksi muokattu 15 Nov 2012 12:17 luonut jsantala Näytä lisää Piilota Re: FEVT:n bms kannattaa luonutPitää pikkusen tarkentaa tuota BMS-asiaa Kleinbussin suhteen: BMS, joka on asennettu tuohon settiin on eri sukupolvea (BMPU), jota itse kehitin (GEN V).
Se on revisioitu pääperiaatteiltaan hyvin samaksi pienentämällä tasaustehoa ja logiikkaa, jolla se toimii. Teknisesti ei ole mitään estettä liittää väylään sulautettua laitetta, jolla luetaan kennojen arvoja, tallennetaan tietokantaan ja vedostetaan algoritmeja. Siitä voidaan tuunata vaikka millainen science fiction -setti.
BMS ei kuormita suoraan kennoja yksilöllisesti enempää, mitä itsepurkautuminen on. Eli BMS:n voi sammuttaa ja jättää kytketyksi kennoihin useiksi vuosiksi ilman vaaraa (tosin en ole ihan varma tuosta BMPU:sta). Käyttöjännite ja mittapiirit saavat energiansa sarjaankytkennän kautta ja kuormittaa kaikkia kennoja samalla virralla. Kennot eivät tiedä, että onko se virtalähde vai hehkulamppu, mikä siellä virtaa ottaa.
Kennojen eriarvoisuudesta: Kun kennoja valmistetaan niiden kapasiteettieroja ja ominaisuuksia voi vain tietyissä toleransseissa kontrolloida. Niitä ei saa samoiksi, mutta ne voidaan manipuloida BMS:llä lähes identtisiksi (patentoitu) formatoinnissa.
Onko sillä sitten mitään väliä, että mitä ne kennokohtaiset erot ovat ?
Rautafosfaatti on aika sietävää, mutta se näyttää hajoavan aika vahvasti lämpötilan vaikutuksesta. Pääsääntöisesti voi sanoa, että elektrolyytti hajoaa hitaammin samassa lämmössä, koska sen yli vaikuttaa pienempi potentiaaliero (kun verrataan esim LiNiMnCoO tai LiCoO tai LiMn -kemioihin).
Käytännösä voidaan sanoa, että Litiumakku alkaa hajoamaan heti, kun se on tehty. Vain kuoleman nopeuteen voidaan vaikuttaa. Vaikuttavia mekanismeja on useita ja niitä on mittavasti tutkittu.
Lämpötilan vaikutus: Kun akusto on asennettuna johonkin, sitä on erittäin vaikeaa toteuttaa siten, että kennot jäähtyvät samalla teholla. Lämmön tasaaminen nestekierrolla on ihan fiksua tässä mielessä. Muutaman asteen ero elinkaaren aikana vaikuttaa merkittävästi kennon häviöiden kehittymiseen ja SEI-kerrosten passivoitumiseen (kapasiteettikuolema).
Tästä vänkääminen on yhtä pöljää, kuin siitä, että nolla on nolla esikoululaisen kanssa. Akkukemian ABC ja kaiken opin alku ja juuri. Lämpö yleensä kohotessaan nopeuttaa kemiallisia reaktioita.
Kun kennot on sarjassa, ne näkevät saman virran, mutta tajuta kannattaa, että elektronit matkaavat kennosta toiseen. Yksi järjestelmän ulkopuolinen elektroni järkyttää domino-efektillä koko sarjaankytennän tasapainoa. Elektronit törmäillessään aiheuttavat lämpöä, jota sitoutuu kaikkeen ympärillä olevaan massaan. Virrankuljettimet ovat isomassaisia komponentteja järjestelmässä. Ne lämpenevät hitaasti. Elektrodi on kevyttä polymeerimassaa, mikä lämpenee nopeasti. Lämpö syntyy juuri siellä, missä niitä SEI-kerroksia on.
Lämmön vuoksi seuraavilla sykleillä ei enää sitten olekaan yhtä montaa Li-ionia käytettävissä => samaa Ah-määrää ei enää irtoa joko ladatessa tai purettaessa. Kauhuntasapaino säilyy jossain määrin, kun on tasalaatuinen paketti ja mahdollisimman identtinen ympäristö.
Kennoissa on myös ominaisuus, joka näkyy sisäisten vastusten muutoksina eri varaustasoissa. Eli miten pitkän matkan elektroni matkaa elektrodin pinnassa, kunnes kohtaa lokeronsa tai pääsee lokerostaan virrankuljettimelle.
Jos kennossa on kapasiteettia muita enemmän, sen voi antaa kuolla hieman enemmän. Tämä saattaa luoda illuusion tasapanosta, koska se sitä onkin yhden punaisena ohi kiitävän hetken. Vaikeus tulee siinä, että luotettavan kokonaisuuden pitäisi toimia 15-20 vuotta kerta-asennuksella. Miten suhteutetaan kaikki kuolemaa nopeuttavat efektit ?
Lämpötilan mittaaminen ulkoa on epätarkkaa, mutta hyväksyttävää, kun järjestelmä on mitoitettu sovellukseen oikein. Lämpötilan voi määritellä laskemalla aikaisemmista mittaustuloksista, mutta sekään ei ole niin tarkkaa, mitä esim taajuusvasteiden kautta. Tästä oli jo hyvää tietoa vuosia sitten, mutta se päätettiin antaa Amerikkalaisille tutkimuslaitoksille lahjana patentoitavaksi. Onneksi jokainen keksintö johtaa usein seuraavaan keksintöön… eikä ne koskaan lopu :)
BMS:n pääasiallinen funktio on kerätä tietoa samalla, kun se estää räikeää väärinkäyttöä. Kommentoin näin, koska muuten BMS-kategoriaan lasketaan kaikkea markkinoilla olevaa kuraa. Tästä johtuen FEVT:n BMS olikin CCS. Battery (akusto) vai Cell (kenno) ? Kumpaa pitää tosissaan ymmärtää ? Riippunnee siitä, että katsooko asiaa akunvalmistajan vai käyttäjän kantilta.
Jake on tuonut vertailtavuuden vuoksi vaatimuksen osoittaa mitattua tietoa molemmista keisseistä. BMS:n keräämää tietoa on niin massiivisesti, että sitä ei voi käydä läpi tässä. Vain täyspäiväisesti ja -päisesti tätä voi analysoida.
BMSättömien järjestelmien keräämää tietoa ei ole lainkaan. Miten verrataan massiivista tietomäärää nollaan ? Palataan taas esikoululaisten väittelyyn.
Ilman BMS:ää ajavat ovat ilman turvavyötä. Tilastomatematiikka kuitenkin osoittaa, että useimmiten autot pääsevät tekemään retkensä ilman kolaria ja kukaan ei kuollut. Eli turvavyöt ovat turhia.
Jokainen tekee, mitä parhaakseen katsoo, muta luulojen esittäminen tietona on vaarallista. Moni hyppää toisen perässä kaivoon, kun sieltä kuulemma kuuluu juhlan ääniä (huutoa ja jotain nestettäkin siellä läträtään).
Kun talo tai talli palaa, ei siitä kanna vastuuta muu kuin sovelluksen käyttäjän vakuutusyhtiö. Tosin ei aina, koska näitä palontutkintoja on tehty jo useita ja vakuutusyhtiöt haluavat olla näissä tarkkana nyt jatkossa. Pääsääntöisesti, jos BMS:ää ei ole, vastuu on käyttäjän. Ilman BMS:ää vikaantuminen on 100% varmaa, mikä on pahempi tilanne vaikka BMS tekisi sen vain 99% varmuudella.
Keskustelu on kehittävää ja siksi sitä on hyvä pitää yllä.
-akkuJukka
Piilota Re: FEVT:n bms kannattaa luonutOikein vakuuttava myyntipuhe.
Muutamia pointteja: - Kennokohtaista tarkkailua ei vaadi UNECE R 100 eikä mikään muukaan laki, joten ei sellaista voi oletuksena autossa vaatia vakuutusyhtiökään. Kyseessä on siis pelkkä pelottelu ("Osta BMS tai menetät talosi"). Vaihtoehtoisesti tästä pitäisi löytyä maininta vakuutusehdoista. - Turvavyövertauksessa ei ole mitään järkeä, vaikka sen kuinka monta kertaa toistaisi. - Yhtään tulipaloa ei ole esitetty, joka olisi johtunut BMS:n puutteesta. Esimerkiksi vikatilanne, jossa laturi jää päälle voidaan napata helposti muutenkin. Tälläisessä tilanteessa BMS puolestaan poltti lautan Norjassa (BMS ei koskaan lopettanut latausta - huvittavaa kyllä laturi olisi sen katkaissut itse, jos BMS:ää ei olisi ollut). - Aktiivisen tasapainotuksen hyödyistä ei anneta mitään lukuja. - Kennojen sielunelämästä esitetyt mielipiteet voivat mahdollisesti pitää paikkansa, mutta niistäkään ei anneta mitään lukuja. Vaikka niiden olettaisi olevan totta niin niiden vaikutus voi olla niin mitätön, ettei sillä ole väliä. - Henkilökohtaisesti en ole kiinnostunut tarkkailemaan kennoja yksilötasolla. Semminkin kun BB:n kanssa se käy hyvin nopeasti hyvin tylsäksi, koska ne kuitenkin käyttäytyvät aina samoin. Jos BMS:n kanssa käy toisin on se vain merkki siitä, että asioita tehdään väärin. - Tässä ei olla tekemässä massatuotantoa, joten siihen liittyvät asiat eivät ole olennaisia.
- "Massiivinen" määrä tietoa ei kerro mitään, jos sitä ei voi näyttää.
Bottom Balancing näyttää toimivan hyvin. Se ei edes maksa mitään. Voitte aina ostaa BMS:n myöhemmin, jos näyttää siltä, että se ei toimikaan. Kertokaa minullekin, jos niin käy. Minäkin lupaan kertoa.
Viimeksi muokattu 15 Nov 2012 19:57 luonut jsantala Näytä lisää Piilota Re: FEVT:n bms kannattaa luonut"Bottom Balancing näyttää toimivan hyvin"
Laitatko tästä dataa, kiitos. Jotain lukuja ja faktoja.
Menee kyllä juupas-eipäs -vääntämiseksi. :D
Mutta.. Jos kennoissa ei synny eriarvoisuutta käytössä, syntyykö niitä mielestäsi varastoidessakaan ?
Sanotaan, että jos olisi varastossa käyttämättömiä kennoja erä vaikka 10-vuoden takaa ja ne syklataan ja testataan huolellisesti kaikki erikseen, eroja ei ole ?
On se ennenkin ollut korvauksen eväämisen peruste (törkeä ja tarkoituksellinen huolimattomuus).
-akkuJukka
Piilota Re: FEVT:n bms kannattaa luonutMinusta on hyvin kuvaavaa, että kun BMS-ihmisiltä kysyy jotain numeroita tai tutkimuksia väitteidensä tueksi niin vastaus on aina, että tutkimustietoa on massiivisesti, mutta kuitenkaan mihinkään ei pystytä viittaamaan. Toisinsanoen pitäisi vain luottaa heidän myyntipuheisiinsa ja ostaa kallis järjestelmä, koska muuten käy talo palaa ja vakuutusyhtiö ei korvaa! Tästäkään ei kuitenkaan pystytä osoittamaan yhtäkään ennakkotapausta.
Toisin kuin sinä, en väitä omaavani lukuja, mutta Bottom Balancing ei myöskään maksa mitään eikä siitä ole kukaan osoittanut olevan mitään haittaa. Omakohtainen kokemukseni on, että se toimii kuvatulla tavalla ja tästä on mm. Jack Rickardin vuosien kokemus sekä muiden Bottom Balancing-käyttäjien kokemukset. Kukaan heistä ei ole raportoinut mistään ongelmista. Sen sijaan esimerkkejä BMS:n aiheuttamista tuhoista kyllä löytyy. Lisää monimutkaisuutta tarkoittaa lisää vikoja. Pahinta on se, että BMS koittaa korjata ongelmia, joita heidän kehittäjänsä eivät pysty näyttämään edes todeksi. Lähinnä tulee mieleen uskonto. Usko BMS:ään tai joudut helvettiin. On toki ymmärrettävän vaikea myöntää olleensa väärässä vuosia ja kaikenlisäksi myyneensä sitä koko ajan.
Bottom Balancing ei ole huolimattomuutta. Päinvastoin. Homman tekeminen oikein vaatii huolellisuutta ja kärsivällisyyttä. Latauksen lopettaminenkin on luotettavampaa jättää laturin käsiin ja halutessaan varmistaa mittarilla, joka mittaa akuston jännitettä ja katkaisee latauksen, mikäli se menee liian korkealle. Näin saadaan tuplavarmistus. Muutaman voltin kymmenesosan marginaali per kenno tyhjän ja täysin ladatun kennon välillä ei saa tulipaloa aikaan. Koko marginaalin hupeneminen yhden kennon ongelmaan on myös tilanne, jota kukaan ei ole osoittanut tapahtuvaksi. Se, että sen järkeilee ja kirjoittaa tekstiksi ei aiheuta sellaista tosimaailmassa.
Kennojen varastoinnista 10 vuotta minulla ei ole kokemusta. Onkohan kenelläkään? Jos on niin olisi hauska nähdä tästä tulokset. Missä kunnossa kennot säilöttiin, mihin ne oli ladattu, mitkä olivat säilytysolosuhteet, olivathan kennot kokonaan irti muista laitteista, paljonko niistä saatiin ulos 10 vuoden jälkeen vrt. paljonko niihin oli alunperin ladattu? Jack aikanaan vertasi juuri ostamaansa CALBin kennoa pari vuotta säilömäänsä, kumpikin oli "tehdasasetuksissa", niiden jännite-ero oli muistaakseni 0.001 volttia. Toisinsanoen ne olivat käytännöllisesti katsoen yhtä täynnä (lepojännite parin vuorokauden levon jälkeen _on_ hyvä mittari varaustilasta, jos sen pystyy mittaamaan voltin tuhannesosaan asti luotettavasti). Jos vanha kenno olisi purkautunut sen kuvitellun 3% kuukaudessa olisi jännitteen pitänyt olla paljon pienempi.
Jos kuvittelette, että Bottom Balancing on jonkun amatöörin keksimä juttu niin tiedoksi, että DeWalt on sen patentoinut ja käyttää sitä työkaluissaan. Tässä voi myös olla syy siihen, miksei aiheesta juuri huudella ammattipiireissä. Se kun on toimivaksi todettu ja patentoitu. Onneksi se ei estä tekemästä sitä itse omiin konversioihin.
Piilota Re: FEVT:n bms kannattaa luonutjuhpal, millaisia kennoja nämä Fevt ccs :t sinulla balansoivat ?
Jos ajat motarinopeuksia sekä purkaat kennoja lähes pohjalle isolla virralla, tuleeko eroja jännitelukemiin vai kaikissa kennoissako samat lukemat ?
Ilmeisesti näitä Fevt ccs kortteja ei ole kuin ne, mitä kentällä on aijemmin laitettu testikäyttöön. Tai päivitysten myötä jääneet menopeleistä ylimääräisiksi. Odotellen tulevaksi uusia ideoita tuon keksinnön pohjalta..? Siihen saakka elithion pro:lla mennään.
Ja mikäli ko. kortteja suunnittelette, niin ottakaa siihen ne extra balance booster kortit mukaan tilausta tehdessä. Alkup. 250 milliampeeria on mielestäni hyttysen pissa järvessä, eikä toimi ainakaan tyydyttävästi suuremissa kennoisssa.
Ehkä ne voi toimia pikkukennoissa joita on kasattu +300 voltin järjestelmää varten. Muussa tapauksessa(60-200v.) homma pelittää järkevämmin, kun balansointivirrat ovat päälle 1A/kenno. Tämä on vain oma mielipiteeni, eikä ole mitään labrajuttuja käytettävissä.
Jsantala:
Mitä sanot tästä tallitestistä, eli voiko ajan kanssa tulla itsestään eroja varaukseen ?
-Pöydällä 11kpl kennoja, jännitteet alueella 3.38-3.42 volttia. -Laitetaan ne rinnakkain tasaantumaan viikoksi. -Ladataan ne 4.10 voltin varaukseen, eli täyteen rinnakkain.
-Annetaan viikko tulla alaspäin yhdessä. Irroitettaessa virtasiltoja jännite on 3.68 volttia.
-Nyt 3vk päästä tästä, tilanne on seuraava. Alin on 3.68v. ja ylin 3.71v. Eli on tullut eroja melko lyhyessä aikaa. Ei suuria mutta jo lepotilassa.. ?
A) Tavara on epäkuranttia ? B) Tuotannossa on toleranssia kemiaa tehdessä, yksilöeroja ? C) Tavara ok, mutta tässä alkaa näkyä kuinka kennot ikääntyvät eri tahtia ?
D) Jotain muuta, mitä ? :)
Eikö kaikkien kennojen pitäisi olla samoissa jännitteissä, kun rinnakkaisbalansoitia tehtiin viikon päivät. Tästä vasta päästään kysymysten aloittamiseen..
Entä jos kennoja ladataan vaikka tulevissa ABC:n pikalataustolpissa rivakasti ehkäpä n. 10kw teholla sen pitkitetyn kahvitauon aikana. Tai jos pakkasta on -25 ja kennojen eristys/sijoittelu on puutteellinen,(reunassa vs. keskellä) eli kennoja on boxissa eri lämpötiloissa ?
Näiden kutkuttavien kysymysten pohjalta kysynkin, kuinka esittämäsi Bottom Balacingn voisi toimia huolettomasti vaikkapa mitään tietämättömän kukkahattutädin käytössä pidempään ? (Poislukien ylimitoitus ja rankasti rajoitetut ajomatkat)
(Käyttö-auto= "Huoltovapaa", // Harraste-auto= Korjauksia, säätöjä, käyttövarmuudesta tingitty, ei toimi kuin "kello" duuni-käytössä)
-Kun muuttujia on niin paljon, sekä vielä enempi on tiedostamattomia asioita, niin eikö kuitenkin minimissään pitäisi olla edes tuo Mini Bms ?
Niin.. nämä ovat vain omia mutu-tuntumia, mutta voiko kukaan sanoa olevansa täysin oikeassa, oikomatta jossain muuttuja kohdassa ?? ;)
-Kuppi kahvia, tuumaillaan näitä ;D
Piilota luonut
ecodriver (vieras), 16 Nov 2012 10:43
ecodriver,
Taisit juuri todistaa, ettei Top Balancing toimi.
Kun olet antanut kennojen levätä irrallaan voit jännitteestä päätellä kennojen varaustilan. Jos jännitteet eivät ole samat eivät kennotkaan ole samassa varaustilassa eli Top Balancing ei ole onnistunut tekemään sitä minkä lupaa. Lisäksi olet saattanut vahingoittaa kennoja keittämällä niitä aika kovassa 4.1 voltin jännitteessä. Itse en laittaisi yli 3.5-3.6 volttia missään tilanteessa (LiFePO4-kennot). Sen yläpuolella kun ei ole juuri ollenkaan kapasiteettia ja saatat aiheuttaa SEI-kerroksen tukkiutumisen yrittämällä tunkea enemmän kamaa läpi kuin toiselle puolelle mukavasti mahtuu. Sama juttu muuten tapahtuu, jos kennoja lataa pakkasella. Kapasiteetti heikkenee pysyvästi kun SEI-kerros menee tukkoon.
Olisi hauska tietää mitä jännitteet näyttävät vielä viikon kuluttua. Jos ne pysyvät samoina niin kyse on aivan ilmiselvästi tuosta eli Top balancingin toimimattomuudesta. Jos ne vielä siitä laskevat niin olet todennäköisesti vahingoittanut kennoja tuolla Top balansoinnilla, nyt tai aiemmin. Itsekseen niiden ei pitäisi noin purkautua, jos ne eivät ole rikki. Rikkonaiset kennot täytyy poistaa käytöstä (ja täytyisi poistaa silti, vaikka käytössä olisi miten hieno BMS).
Suosittelisin tyhjentämään kaikki kennot niin, että niiden jännite on 2.7-2.8 voltin välissä päivän levon jälkeenkin. Lataa (CC/CV-lataus, joka loppuu automaattisesti) ne sen jälkeen 3.5-3.6 volttiin per kenno (11 kennolla 38.5-39.6 volttiin tai pienempi määrä vastaavasti noin 3.55*kennomäärä). Irroita sen jälkeen lataus ja kennot toisistaan, odota pari päivää tai vaikka viikko ja raportoi mitä jännitteet sitten näyttävät. Jos kennot ovat kunnossa niin niiden jännitteiden pitäisi olla melko tarkkaan samat. Jos niiden jännitteet alkavat laskea niin sitten jotain on pielessä. Tarkkaile myös tuossa latauksen aikana, että lähteekö jokin kennoista reilusti ennen muita nostamaan jännitettään. Jos näin voimallisesti käy niin ne kennot on todennäköisesti huonossa kunnossa. Jos pystyt niin mittaa paljonko ampeertitunteja kennoihin meni ja vertaa siihen mitä niiden kapasiteetti pitäisi olla.
Sellaista ei olekaan kuin huoltovapaa kulkuneuvo. Huoltovapaa sähköajoneuvo on yhtälailla myytti. Renkaat kuluvat, laakerit kuluvat, nivelet kuluvat, akkujen kiinnitys on syytä tarkistaa aika-ajoin, tärinä irroittaa ja rikkoo, jne. Ei BMS tee kaikkia näitä asioita ja keitä kahvia päälle. Kaikki autot vaativat vuosihuollon ja katsastuksen. Katsastusasemilta sentään saa nykyään kahvia.
Viimeksi muokattu 16 Nov 2012 12:41 luonut jsantala Näytä lisää Piilota luonutLisäys edelliseen; muilla kuin LiFePO4-kennoilla jännitteet saattavat toki olla korkeammat. Niistä minulla ei ole kokemusta.
Viimeksi muokattu 16 Nov 2012 17:50 luonut jsantala Näytä lisää Piilota luonutMiksi ei toimisi? Riittää että kennon lataa täyteen ajoa varten. Saa latauksen loppumaan ihan säädettyyn kohtaan.
Vaikka sitten 3.55v. arvoon ? (ilman ylijännitteistä virkistyslatausta.)
Kennoketjussa on aina niitä, jotka ottavat enempi virtaa vastaan kuin toiset. Ja tulevat aina esimmäisenä täyteen.
Ja parhaiten latautuneista kennoista pitää polttaa hieman sähköä lämmöksi, sen aikaa kun hitaammin latautuvat kennot tulevat samaan pisteeseen parhaiden kanssa.
Tuossa sanoinkin edellä, että vakiovarusteena tulevan vastuksen arvo on mielestäni liian pieni, suhteessa kennokokoon sekä järkeviin lataustehoihin. Pienelle kennolle riittää vähempi, ja jne. Toki CAN väylän kautta voi laittaa laturin pienelle, mutta se vie turhaan tunteja vuorokaudesta tuollaiselle etana-lataukselle. Pientä "säätöä" on siis luvassa jouluksi.
Tänäänkin tuli taas mittariin dinoautolla n.250 km ajot, ja ihan viereisessä kaupungissa. Tästä määrästä meni asiointiin 35km.
Ehkä tuonkin matkan pääsee joskus ajamaan puhtaasti sähköllä ?
ecodriver (vieras), 16 Nov 2012 22:17
Itse juuri todistit ladanneesi kennoja rinnakkain 4.1 volttiin eli top balansoineesi ne ja sitten mitanneesi, että levon jälkeen niiden jännitteet olivat erilaiset. Jokin on siis mennyt pieleen. Jos ne olisivat kaikki täynnä niin niiden jännite olisi sama.
Virkistyslataus on täysin tarpeeton ja ainoastaan rikkoo kennoa. Se on jokin jäänne menneiltä ajoilta eikä sille ole mitään perustetta Litium-akuilla. Rikot kennojasi joka kerta kun teet niin. Mitä kauemmin sitä pahemmin.
Tunnen kyllä kuvaamasi BMS/Top balancing-systeemin. Se perustuu kahteen ajatukseen. Ensinnäkin siihen, että kennot saisi ladattu kuvatulla tavalla mahdollisimman täyteen ja toisekseen siihen, että tämä olisi toivottavaa.
Kyseenalaistan kummankin ajatuksen.
Miksi ajatellaan, että pitämällä kenno jossain jännitteessä olisi hyvä ajatus, vaikka tiedetään, ettei latausjännitteestä voi päätellä kennon varaustasoa? Sen voi päätellä vain levänneestä kennosta. Latausjännitteen koko ajatus on vain se, että se on suurempi kuin kennon jännite, jotta sinne ylipäätään saadaan virtaa. Se on siis apuväline eikä itsetarkoitus. Sitten kun virtaa ei enää mene ilman, että jännite pitäisi nostaa vaarallisen korkeaksi lopetetaan lataus.
Toisekseen miksi jokainen kenno pitäisi saada yhtä täyteen? Tämähän maksimoi kennojen erot, jotta niiden tyhjentyessä kennoista loppuu virta mahdollisimman eri aikaan. Pahimmillaan yllättäen, jolloin auto pitää pysäyttää ilman ennakkovaroitusta tai jos niin ei tehdä niin yksi kenno menee rikki ja saattaa viedä kaverit mukanaan. Eikö olisi paljon fiksumpaa saada joka kennoon yhtä paljon virtaa? Tähän Bottom balancing pyrkii ja onnistuukin siinä. Kennot tyhjenevät yhtäaikaa hyvin ennustettavasti ja toisiaan suojellen. Monimutkaista elektroniikka ei tarvita lainkaan.
Kennojen ollessa sarjassa jokainen niistä saa latausvaiheessa yhtä paljon virtaa sisäänsä kuin pystyy purkuvaiheessa antamaan, jos kennot on Bottom balansoitu, niitä yliladata eikä kennoihin kytketä mitään muuta kuin seuraava ja edeltävä kenno.
Piilota luonutJa joo, 250km on mullakin tavoitteena. Ajan joka viikko 250km Pori-Helsinki, jonka mieluusti tekisin sähköllä nykyisen dieselin sijaan. Pikalataus Forssassa voisi myös toimia.
Nyt saatavilla olevilla kamoilla tuohon 250km riittävä akusto maksaisi 22k€ ja painaisi 550kg (esim. 99kpl CALB CA180FI). Ei mahdoton, mutta ei nyt ihan helposti perusteltavissakaan. Semminkin kun auton henkilömäärä menisi minimiin. Ehkä paku-Berlingo voisi olla toimiva ratkaisu, jos ei pitäisi itsensä lisäksi kuskata viittä muuta.
Vaihtoehtoisesti voisin päivittää moottoripyöräni akut CA180-kennoihin, mutta painoa tulisi lisää 100kg, joka ei sinänsä olisi mahdotonta (pyörä laihtui konvesiossa 60kg ja takaistuin on vielä käytössä), mutta käytännössä siitä tulisi sitten vain matkapyörä, jolla ei olisi niin hauska kurvailla pikkuteitä kuin nyt.
Viimeksi muokattu 17 Nov 2012 06:46 luonut jsantala Näytä lisää Piilota luonutJos ne olisivat kaikki täynnä niin niiden jännite olisi sama.
Jos yläpää on tasattu shunttivastuksilla niin ei varmaankaan ole sadasosavoltilleen sama jännite joka kennossa. Ei taida olla täysin identtisiä ne jännitemittaukset piirikorteillakaan. Jännite järkkyy yläpäässä herkästi kapasiteetin ollessa kuitenkin hyvin lähelle sama.
Toisekseen miksi jokainen kenno pitäisi saada yhtä täyteen? Tämähän maksimoi kennojen erot, jotta niiden tyhjentyessä kennoista loppuu virta mahdollisimman eri aikaan.
Maksimoi erot yhtä paljon kuin bottom balancekin. Ainut tapa tasata ero molemmista päistä, ja saada näin maksimaalinen kapasiteetti ja elinikä kennoista ulos, on käyttää AkkuJukan BMS:ää, tai miksikä sitä kutsutaankaan. En muista nähneeni missään toista vastaavaa. Jos ei ole väliä, että saako kennoista kaiken mahdollisen kapasiteetin irti mitä luvataan, niin sitten ei tarvita Jukan BMS:ää. Hatusta heitettynä 10% "hukattua" kapasiteettia on melkoinen määrä kilometrejä akuston elinikään nähden. Harrastajia se ei haittaa, mutta mitenkäs bisnestä? Samaan hintaan enemmän kilometrejä? "Kyllä kiitos" sanoo kauppias ja asiakas. Tulipaloriski ja suurempi asennustyö ovat sitten ihan omia juttujansa, ei mennä siihen.
Tuoreetkaan tehtaalta tulleet kennot eivät ole identtisiä keskenään. Erot ovat ehkä aluksi pieniä ja eivät haittaa harrastajaa, mutta heti kun touhu menee bisnekseksi niin alkaa haitata. Voi kyllä yrittää metsästää täysin samanlaisia kennoja mittailemalla, mutta sitten niitä pitäisikin tilata kerralla kolminkertainen määrä, jotta voidaan mätsätä kaikki kennot toisiinsa. On sitäkin harrastettu jossain.
Eikö olisi paljon fiksumpaa saada joka kennoon yhtä paljon virtaa? Tähän Bottom balancing pyrkii ja onnistuukin siinä. Kennot tyhjenevät yhtäaikaa hyvin ennustettavasti ja toisiaan suojellen.
Ks. AkkuJukan BMS. Jaetaan saatu energia mahdollisimman tasaisesti kaikkien kennojen kesken latausvaiheessa. Bottom balancessa mikään ei jaa kapasiteettia tasaisesti kennojen välille. Kennot kyllä täyttyvät tasaisesti tiettyyn pisteeseen, mutta osa on sen jälkeen edelleen vajaa täydestä. Top balancessa sama toisinpäin, purkuvaiheessa jää osa kapasiteetista hyödyntämättä. Taaskaan ei harrastajaa haittaa, bisnestä kylläkin.
Kennot tyhjenevät yhtäaikaa hyvin ennustettavasti ja toisiaan suojellen.
Ennustettavasti kyllä, suojelua on silti nolla. Mikään ei kerro yksittäisten kennojen tilaa. Ainoat tiedot ovat monesti paketista otettu Ah-määrä ja kokonaisjännite. Kokemus sanoo, että ei tarvitakkaan erillistä suojelua (DeWalt). Koskee ainoastaan purkutilannetta. Latausvaiheessa ylilataukselta ei suojele mikään.
Kennojen ollessa sarjassa jokainen niistä saa latausvaiheessa yhtä paljon virtaa sisäänsä kuin pystyy purkuvaiheessa antamaan, jos kennot on Bottom balansoitu, niitä yliladata
Myös top balancessa. Eri määrä menee sisään vain jos latausvirtaa ohjataan vastuksille. Mutta jos ei ole BMS:ää niin ei mene vastuksille sitä ylimenevää osaa.
Tämä BMS-/balansointikeskustelu kuuluu varmaan siihen toiseen viestiketjuun kokonaan. Hippibussin rakentajat osaavat katsoa puolesta ja vastaan -argumentit sieltä. Jää tilaa tänne kysymyksiä ja tilapäivityksiä varten.
Piilota luonutMistä tätä AkkuJukan BMS:ää saa, mitä se maksaa, missä on sen speksit, paljonko sillä saadaan nostettua kapasiteettia vs. sama akusto Bottom Balanced, millä perusteella se pidentää kennojen elinikää, miten on testattu? Luulenpa, että nyt tulee ei oota ja kaikki mihin vetosit on juuri hävinnyt yhtälailla kuin tuhka tuuleen.
Lisäys; älkää käsittäkö väärin. Minusta olisi upeaa, jos tälläinen systeemi olisi olemassa, turvallinen ja se toimisi mainostetulla tavalla, mutta en voi mitenkään uskoa siihen näkemättä. Veikkaisin hyötyjen olevan autokäytössä maksimissaan prosentin parin luokkaa, jos systeemi ylipäätään pystyy tuottamaan enemmän hyötyä kuin kuluttaa. Todennäköisesti saman rahan sijoittaa jokatapauksessa paremmin pariin lisäkennoon.
Lisäys^2; välillä sitä jopa toivoo, että BMS-advokaattien kauhukuvat kävisivät toteen ja kennot alkaisivat käyttäytyä kuten he väittävät, jotta voisi lakata vänkäämästä ja myöntää olleensa väärässä.
Viimeksi muokattu 17 Nov 2012 18:17 luonut jsantala Näytä lisää Piilota luonutKokeile tuolta onnea:
http://www.europeanbatteries.com/contact-us/sales
Toisaalta.. Mikään ei estä muuttamasta näitä CCS:n parametrejä siten, että kennoja ei erikseen manipuloida mitenkään. Järjestelmä pystyy toteuttamaan ja valvomaan BottomBalansointia. Ja jos patentista luit tämän järjestelmän kuvauksen, niin siellä puhutaan kapasiteettipohjaisesta balanssista, ei jännitepohjaisesta.
Tässä etänä napattu tilanne yhdestä autosta (Elcat):
ccs> batt info Sat Nov 17 23:01:14 2012
Avg Volt Now: 3.48 ; 1min: 3.48 ; 5min: 3.48 ; 15min: 3.48 ; 30min: 3.48 ; 60min: 3.48 ; 90min: 3.48 ; 2h: 3.48 ; 2.5h: 3.48; 3h: 3.48
Charge : 350.308889 Ah (Last pulse: Charging)
Current: 0 A
V Min : batt002 (0x02) : 3.41 V (VMin AVG: 3.41 V) V Max : batt014 (0x0e) : 3.52 V (VMax AVG: 3.52 V) T Min : batt010 (0x0a) : 15.95 C (TMin AVG: 15.95 C) T Max : batt018 (0x12) : 22.24 C (TMax AVG: 22.24 C)
Msg:
Auto on latausjohdostaan verkossa kiinni ja istuu parkkipaikalla. Lataus on valmis ja järjestelmä on ylläpitotilassa. Huomaa jännitteet. Alles ist in ordnung.
Laturin status:
ccs> charger status Charger status: Plugged I Read: 5.38 / 100 % (1.34 A) U Read: 50.34 / 100 % (83.06 V) I Set: 50 / 100 %
U Set: 50.05 / 100 %
charger0: (1/1) I Read: 5.38 / 100 % (1.34 A) U Read: 50.34 / 100 % (83.06 V) I Set : 50 / 100 % U Set : 50.05 / 100 % I Set read: 49.80 / 100 % U Set read: 49.80 / 100 % Msg: *
Tuo virta laturista on tosiaan 1.34A ja se menee auton omien järjestelmien syöttämiseen tällä hetkellä (flektejä, DC/DC 12V akulle, joku sisävalo päälä.. tjmsp. (1.34*83.06V=111W) Eli ei mene shunttia ennen käyttöön akustolle hystereesin vuoksi (siksi shuntti antaa 0A). Järjestelmä handlaa tarpeentullen vakiona useita kymmeniä latureita tai vaikka paikalatausasemaa.
*
Yksi satunnainen kenno ja sen status:
ccs> batt info 021 batt021 : Volt: 3.48 ; Temp1: 19.54 ; Temp2: 39.44 ; Boost: OFF VAvg: 3.49 V (3.49 3.49 3.49 3.49 3.49 3.48 3.49 3.48 3.49 3.48) TAvg: 19.54 C (19.54 19.54 19.54 19.54 19.54 19.54 19.54 19.54 19.54 19.54)
Msg:
-akkuJukka
Piilota luonutKerran lähetin sähköpostia EB:lle, mutta mitään vastausta ei kuulunut. Yleisestiottaen tympiinnyn hyvin nopeasti, jos haluan ostaa jotain, mutta ketään ei kiinnosta myydä. Niin tässäkin tapauksessa. ;)
En ole lukenut CCS:n patenttia. Miten se kapasiteettipohjainen systeemi toimii yksinkertaistettuna? Mitkä esimerkiksi ovat kennojen jännitteet kun systeemi pysäyttää auton? Paljon hauskaa statistiikkaa on toki aina kiva, mutta jos sen tuottaminen tapahtuu kennojen kustannuksella ja/tai aiheuttaa johtosotkun (joka on aina riski itsessään) niin kiitos, mutta ei kiitos. Oletettavasti systeemillä voisi tarkkailla akustoa kokonaisuutena, mutta siihen se varmaan on melkoista overkilliä.
Saatko tuosta ulos semmoisen listan, josta näkyy kaikkien kennojen minimiarvot joltain aikaväliltä, jona on akusto ajettu kertalleen lähelle tyhjää? Entäs jos irroitat laturin, annat seistä vuorokauden ja sitten lista jännitteistä? Sama lista vuorokauden kuluttua auton yhä seistessä? Viikon välein olisi toki parempi, mutta vaatisi pitkää seisotusta.
Piilota luonutTässä vaiheessa riittää, että auto on vielä liikenteessä 8, 9 ja 10. vuodenkin samoilla akuilla ja asiakasta ei ole pakko nähdä kuin parin vuoden välien. Silloin tällöin on tosin kiva soitella ja kysellä kuulumisia.
Logia saa, kun pistää sen päälle. Logit näyttää tältä:
Timestamp * Node * Volt * Temp * Shunt * Boost * VMax * VMin * TMax * TMin
1344969730.7869 * batt008 * 3.74 * 23.13 * 0 * 0 * 3.84 * 3.74 * 23.13 * 23.13 1344969730.9093 * batt009 * 3.74 * 25.83 * 0 * 0 * 3.84 * 3.74 * 25.83 * 25.83 1344969731.0342 * batt010 * 3.74 * 23.13 * 0 * 0 * 3.84 * 3.74 * 23.13 * 22.24 1344969731.0947 * ahmeter0 * -2308 * 1 * NA * NA * -0.320556 * 0.500 * NA * NA 1344969731.1595 * batt011 * 3.73 * 21.34 * 0 * 0 * 3.83 * 3.73 * 21.34 * 20.44 1344969731.2846 * batt012 * 3.72 * 20.44 * 0 * 0 * 3.83 * 3.72 * 20.44 * 19.54 1344969731.3422 * gps * no data * no data * NA * ? * no data * 0 * NA * NA 1344969731.4135 * batt013 * 3.88 * 23.13 * 0 * 0 * 3.99 * 3.88 * 23.13 * 23.13 1344969731.5384 * batt014 * 3.93 * 24.03 * 0 * 0 * 4.04 * 3.93 * 24.03 * 23.13 1344969731.5948 * ahmeter0 * -2309 * 1 * NA * NA * -0.320694 * 0.500 * NA * NA 1344969731.6637 * batt015 * 3.91 * 19.54 * 0 * 0 * 4.03 * 3.91 * 19.54 * 19.54 1344969731.7889 * batt016 * 3.88 * 24.03 * 0 * 0 * 3.99 * 3.88 * 24.03 * 23.13 1344969731.9137 * batt017 * 3.88 * 23.13 * 0 * 0 * 3.99 * 3.88 * 23.13 * 23.13 1344969732.0389 * batt018 * 3.79 * 24.93 * 0 * 0 * 3.89 * 3.79 * 24.93 * 24.03 1344969732.0954 * ahmeter0 * -2311 * 1 * NA * NA * -0.320972 * 0.500 * NA * NA 1344969732.1642 * batt019 * 3.77 * 24.03 * 0 * 0 * 3.87 * 3.77 * 24.93 * 24.03 1344969732.2892 * batt020 * 3.76 * 23.13 * 0 * 0 * 3.87 * 3.76 * 23.13 * 23.13
1344969732.3426 * gps * no data * no data * NA * ? * no data * 0 * NA * NA
Jokaisesta kennosta ja laitteesta tulee joka sekunti aikakoodattu paketti. Dataa tulee tolkuttomasti (Gigoja per Elcat) ja sen prosessointi on työlästä. Siksi sitä varten pitää kehittää työkaluja, jotta ymmärretään paremmin, mitä juuri tuli lukeneeksi. Nyt ne työkallut on käyriä ja lukuparvia, joita ihmismielen pitää analysoida ja funtsia. Näitä tietoja sitten pitää muuttaa päätelmiksi ja palauttaa järjestelmiin.
Toimivien kokonaisuuksien kehittämiseen on upotettu valtavasti aikaa (vuosia) ja rahaa (miljoonia). Ei pelkästään siihen, että miten se rauta tehdään ja softa koodataan. Paljon on myös panostettu siihen, että tiedetään, miten akku toimii ja miten niitä tehdään. Eli kun puhutaan tehtaan antamista spekseistä… me tiedämme mihin ne perustuu (kemia, mekaniikka, etc.).
Litiumakkuja voi tehdä tuhansin erilaisin kokoonpanoin. Yleistäminen, että jokin juttu on kaikille kennoille sama, on jo vaarallista. Pelkästään elektrolyytin vaikutus on soppaan melkoinen. Siksi A123:n kennoissa 0v on eriasia, kuin vaikka CALB:n tai Winstonin. Hajoamisefektit ovat erilaisia.
CCS:n suunnittelussa otettiin huomioon se, että se toimii KAIKKIEN kennojen kanssa nyt ja tulevaisuudessa. Karkea rajaus spekseissä oli, että kennojännite on jotain 0-5 VDC. Kymmenessä vuodessa on tapahtunut paljon, mutta edelleen sama rauta tulee toimimaan esim. Litium-rikki-kennojenkin (2,3vpc) kanssa. Samalla tarkkuudella ja luotettavuudella.
On turhaa kuvitella, että LiFePO4 oli jokin kemian huippusaavutus. yli 20-vuotta vanha keksintö, missä oli omat hyvät puolensa (korkea itsesyttymispiste, yli- ja alijännitesietoa). Uutta kemiaa pukaa markkinoille ja siitä pitää oppia mahdollisimman paljon ja mahdollsimman nopeasti. Siksi "over-kill" BMS on tarpeen. Jotta opimme ja varaudumme pahimpaan systemaattisesti (kennon kontaminaatio/venttaus voi tapahtua kuoren halkeamisen vuoksi vaikka 3. vuoden päästä valmistuksesta. Valu tai saumausvirhe tuotannossa).
-akkuJukka
Piilota luonutTuosta statistiikasta ei selviä vastauksia kysymykseeni. Jos systeemi on noin kaikenkattava ja tehtäisiin sellainen oletus, että se ei mitenkään kuormittaisi kennoja erilailla niin sieltähän saisi suoraan vastaukset mm. onko ollut cell driftiä, onko se johtunut kennojen eri lämpötiloista, paljonko kunkin kennon kapasiteetti on heikentynyt tänä aikana, onko niissä ollut self dischargea yms. Jos statistiikkaa tulee niin paljon, ettei sitä pysty prosessoimaan niin joku on suunnittelussa mennyt pieleen. Kyllä tärkeät asiat pitäisi pystyä katsomaan heti ensisilmäyksellä.
Jätät muuten jatkuvasti vastaamatta kaikki kiperimpiin kysymyksiin. Toisekseen se, että johonkin on pantu miljoonia tai vuosia aikaa ei kerro vielä mistään. Aikaa ja rahaa on tuhlattu maailman sivu ties mihin. Jos olen oikein ymmärtänyt niin European Batteries on myös aika hyvin kunnostautunut tällä saralla.
Mutta joo. Jos tekee muutamia oletuksia sen suhteen, ettei systeemi kohtele kennoja erityisen huonosti niin onhan tuo toki valovuosia edellä mitään MiniBMS-virityksiä, johon ei suinkaan kannata suhtautua minään "miniminä" vaan pikemminkin kauhistuksena. Eri asia sitten on, että onko tuo CCS ylipäätään tarpeen tai posketonta overkilliä mihinkään yksittäiskonversioon.
Kolmanneksi on vielä ratkaisematta se, että saako systeemiä ylipäätään mistään ja mitä se maksaa. ;)
Viimeksi muokattu 18 Nov 2012 05:08 luonut jsantala Näytä lisää Piilota luonut"Tuosta statistiikasta ei selviä vastauksia kysymykseeni. Jos systeemi on noin kaikenkattava ja tehtäisiin sellainen oletus, että se ei mitenkään kuormittaisi kennoja erilailla niin sieltähän saisi suoraan vastaukset mm. onko ollut cell driftiä, onko se johtunut kennojen eri lämpötiloista, paljonko kunkin kennon kapasiteetti on heikentynyt tänä aikana, onko niissä ollut self dischargea yms."
Aivain oikein. Siksi kompressoin kaiken statistiikan mielipiteinäni tänne palstalle. Tänne kirjoittaminen ei ole päätoimista työtäni. Toisin taas akkutekninen konsultaatio on päätyötäni ja ilmaiseksi sitä en tee (aina).
"Jos statistiikkaa tulee niin paljon, ettei sitä pysty prosessoimaan niin joku on suunnittelussa mennyt pieleen. Kyllä tärkeät asiat pitäisi pystyä katsomaan heti ensisilmäyksellä."
Prosessointikapasitetin kehittäminen oli aikoinaan laskettu sen varaan, että ko. toimintoihin löytyisi pääomaa, mutta näin ei käynyt. Ongelma oli poliittinen ei tekninen. Siksi katson omaksi edukseni omistaa tätä dataa ja käyttää sitä ansaitsemiseen.
"Jätät muuten jatkuvasti vastaamatta kaikki kiperimpiin kysymyksiin."
Koska en yksinkertaisesti ehdi kirjoittamaan (vain sinulle) vastausten pohjaksi tieteellistä dokumenttia. Sitähän sinä vaadit ? Koitan myös olla yleistämättä liikaa ja selvittää samalla, että millaisista akkuversioista tässä yleensä puhutaan (valmistaja, valmistuserä, kemiallinen kokoonpano, elektrodien mekaaninen kokoonpano, etc.). Siihen yleistykseen joudun menemään, että hyvä BMS on varsin viisas ratkaisu niin asiaan vihkiytymättömälle, kuin harrastajallekin. Hyviä vain ei juurikaan ole tullut testeissä vastaan. Vielä.
"Toisekseen se, että johonkin on pantu miljoonia tai vuosia aikaa ei kerro vielä mistään. Aikaa ja rahaa on tuhlattu maailman sivu ties mihin. Jos olen oikein ymmärtänyt niin European Batteries on myös aika hyvin kunnostautunut tällä saralla."
No comments.
"Mutta joo. Jos tekee muutamia oletuksia sen suhteen, ettei systeemi kohtele kennoja erityisen huonosti niin onhan tuo toki valovuosia edellä mitään MiniBMS-virityksiä, johon ei suinkaan kannata suhtautua minään "miniminä" vaan pikemminkin kauhistuksena. Eri asia sitten on, että onko tuo CCS ylipäätään tarpeen tai posketonta overkilliä mihinkään yksittäiskonversioon."
On sitä tullut itsekin ilman BMSää ajeltua ja seurattua, miten ne kennot skulaa. Mittavaa BottomBalansointi-kokeilua ei ole tullut tehtyä, mutta akkua itsessään ymmärtävänä, tiedän kulumismekanismien olemassaolon ja niiden vääjäämättömän seurauksen.
Tässä sattaa tulla yksi Elcat päivitys lisää piakkoin ja siinä voisi periaatteessa CCS:n ohjelmoida BB:tä toteuttamaan. Järjestelmän voisi kasata myös siten, että se palauttaa mittatiedot julkiselle serverille ja kaikkien nähtäväksi. Mutta kuka tämän lystin maksaa ? VTT ? Tekes ? Ely ? SN-yhteisö ? Humppa Veikot ?
Ehdotuksia otetaan vastaan (vaikka crowd funding onkin suomessa laitonta).
"Kolmanneksi on vielä ratkaisematta se, että saako systeemiä ylipäätään mistään ja mitä se maksaa. ;)"
Vastaavaa systeemiä ei, koska siitä modattiin erillinen kaupallinen versio (BMPU-nodet, jne). EB ilmeisesti sitä vielä myy, mutta vain ja ainoastaan omien akkujensa kanssa. Hinta sen mukainen.
Olen kyllä luonnostellut pitkälle seuraavan version, joka on jo jotain aivan muuta. Samat periaatteet, mutta teknisesti kutkuttava. Valmistuskustannus on myös saatu pidettyä järkevällä tasolla.
-akkuJukka
Piilota luonut"Olen kyllä luonnostellut pitkälle seuraavan version, joka on jo jotain aivan muuta. Samat periaatteet, mutta teknisesti kutkuttava. Valmistuskustannus on myös saatu pidettyä järkevällä tasolla."
Kiinnostaa, jos hinta on maksimissaan 100e/kWh akkuja!
Mitä EB:iin tulee, yritys teki viime vuonna liikevaihtoa vain 1 milj. e, ja tappiota 12 milj. e. Toukokuussa julistettiin velkasaneeraukseen. Yritys hakee ulkomailta pääomaa 20 milj. e ( lokakuun loppuun ), mutta on saanut vain joitain miljoonia venäläisten hallinnoimalta sveitsiläiseltä Power Engineerin Groupilta ( tiedot Kauppalehdestä ). Loppu alkaa häämöttää. Myydäänkö kokonaan venäläisille vai kiinalaisille, aika näyttää.
Piilota luonut
Hannu-EV (vieras), 18 Nov 2012 10:50
Eipä se A123:n tarina yhtään sen kummallisempi ole. EB:n juttu on hyvä (tietyiltä osin erinomainen). Oma lähtöni siitä startista oli enemmänkin valinta kahden välillä. Siihen liittyen…
Jos jotakuta kiinnostaa, niin järjestän tehdaskierroksen 27.11. Shenzhenissä. Osa tuotantolinjasta on piilossa, mutta valmistusprosessi aukenee kuulijalle. Paikalla on muitankin asiakkaita maailmalta.
-akkuJukka
Piilota luonutKysykää myös vaihdelaatikolta, vetoakseleilta ja -niveliltä, että voiko tehoja olla liikaa :>
Kapasiteettia ei kyllä voi olla liikaa. Harmi vaan kun paino nousee siinä samalla kun sitä lisää. Meinasin jo kysyä alunpitäen, että onko AkkuJukan BMS:n esiversio tms. siinä, mutta nythän se selvisikin.
Hienolta näyttää, seuraan kyllä edistymistä.
Piilota luonut