Takaisin

SÄHKÖAUTO PLUS PAINEILMA-AUTO - Sähköautot - Nyt!

Ranskassa kehitettiin paineilma-auto, joka mielestäni on aivan loistava keksintö. Ongelmana on vielä tuo ajokilometrien lyhyys. Mutta jos paineilma-autoon lisättäisiin sähkölähde, joka lataa kompressoria ajon aikana, saataisiin paineilmaa paineilmamoottoriin pidemmällekin ajomatkalle..
Sähköautossa voi olla heikkoutena pakkasen kestävyys…

Miltäs tämmöinen kuulostais ? Luulis tuota pneumatiikankin osaamisaluetta löytyvän suomesta vielä ?

Ei muutakuin yhteistyötä ranskalaisten kanssa…

Nyt tarvitaan uusia näkökulmia… paineilma-auto täällä…

http://www.tekniikkatalous.fi/metalli/article55297.ece

Njoo.. Joskus aikoinaan se kylä oli ongelma. Siis sähköautolle. Ei enää.

Akuston suunnittelussa pitää ottaa huomioon lämmöneristystarpeet ja mahdollinen jäähdytys. Tällöin auto on toimintakuntoinen -35 - +45 C ympäristössä. Ilman mitään kommervenkkejä.

Paineilma-autossa sähköä taevitaan kanssa ja se kannattaa ehdottomasti kytkeä moottorilla vaikka taka-akselille ku, että kompuraa pyörittelisi. Näin hyötysuhde on helposti kaksinkertainen energiasta liikkeeksi.

Samajuttu muuten siinä vaiheessa, kun tankataan tuota kärryä. Kokonaishyötysuhde on kehnompi.

-Jukka

Piilota Re: SÄHKÖAUTO PLUS PAINEILMA-AUTO luonut mfb4242, 08 Feb 2008 14:18

Ei kuulosta kovin hyvältä! Paineilman tuottaminen ei millään keinolla tapahdu kovin hyvällä hyötysuhteella eikä myöskään sen vapauttaminen. Kaiken lisäksi paineilmamoottori saattaa tarvita erilaisia vaihteistoja, jotka edelleen huonontavat hyötysuhdetta. Paineilmassa on aina ollut myös vesiongelmia…..

Paineilman sekaan pitää myös aina laittaa hieman öljyä voitelemaan ja todella herkkien osien korroosiota estämään. Aina, kun mukana on liikkuvia osia, ne myös kuluvat.

Piilota Re: SÄHKÖAUTO PLUS PAINEILMA-AUTO luonut Mane, 20 Feb 2008 11:45

MCI on kehittänyt ilmamoottorin jonka tuotanto alkoi Intiassa. Moottori ei perustu kompuraan vaan sylinteriin suihkautetaan kylmää ilmaa 400 asteiseen ilmaan jonka ansoista kylmä ilma laajenee nopeasti. Moottori siis ei toimi paineilmalla vaan käyttää hyväksi kylmän ilman laajenemista. MCI autoissa on myös ilmastointi vakiona koska moottorista tulevan ilman lämpötila on miinus 18 astetta pakkasen puolella.

http://www.theaircar.com/acf/ osoitteesta löytyy tietoa tästä autosta. Paineilma voidaan tuottaa tankkaustankkiin, josta se siirretään auton säiliöihin esim pienellä tuulivoimalalla joka on liitetty paineilmatankkiin omalla pihalla. Koska moottori ei polta mitään, eli ei tuota karstaa, on voiteluöljyjen vaihtoväli 50.000 kilometriä.

Hyvää tietoa. Pitää tutustua ajan kanssa. Olis kiva päästä mittaamaan hyötysuhteet ja koeajamaan.

Mä tykkään sähköautoista, koska ne ei pidä ääntä. Ja ne voi ladata suht nopeasti missä vain sivistyksen ulottuvilla.

Myös yksi tekijä on se, että sähköä saa autosta mitä moninaisimmissa muodoissa. Ja näiden kanssa on jo elänyt joka päivä seitsemän vuotta. :)

-Jukka

Piilota Re: SÄHKÖAUTO PLUS PAINEILMA-AUTO luonut mfb4242, 22 Feb 2008 21:20

Ei tuolta MCIn sivuilta ainakaan mitään mieltäni kääntävää löytynyt.
Paineilma säiliöön tuotetaan kompressorilla tässäkin sovelluksessa. Kuinka akusta saatavalla sähköllä pyöritetty kompressori ja sitten paineilmalla toimiva moottori voisi muka olla hyötysuhteeltaan parempi kuin ajoneuvon pyörien pyörittäminen sillä sähkömoottorilla suoraan ilman näitä välivaiheita?

Kuvaus ilmamoottorista muistuttaa vanhoja Stirling-moottoreita. Niiden hyötysuhde on suuruusluokkaa 30%.
Jokainen paineilmajarruilla varustettua autoa ajanut tietää, että järjestelmässä on aikamoinen viive. Sama taitaa päteä myös ilmamoottoreiden säätöön. Taitaisi olla liukkailla aika hasardi käsiteltävä. ABS /ESC voisi olla aika haastava rakentaa, todennäköisesti pitäisi vain raa'alla voimalla jarruttaa eteenpäin puskevaa moottoria. Jokainen tietää, mitä tämä tekee taas kokonaishyötysuhteelle…

Uusin tekniikka sähköajoneuvoissa on pyörän napaan asennetut moottorit. Näissä hyötysuhde on yhdessä säätimien kanssa pitkälti yli 90%! Kuluvia osia on tällaisessa 2kpl: pyörän laakerit. Ei määräaikaishuoltoja.

Piilota Re: SÄHKÖAUTO PLUS PAINEILMA-AUTO luonut Mane, 27 Feb 2008 21:08

Paineilma-auton hyvät puolet on halpa säiliö ja nopea tankkaus, ja jos sähköautoon verrataan niin huonoja puolia löytyykin sitten roppakaupalla. Eiköhän me nyt suoraan nähdä että tämä on niin huonompi hyötysuhteelta ettei tätä kannata mennä kukkahattutädeille edes ehdottamaan.

Sitten mielenkiintoisempaan. Nuo pyörannapaan sijoittuvissa sähkömoottoreissa näkisin niin huonona puolena tuon jousittamattomien massojen kasvun, että sen ongelmat pitää mitsun insinöörien ensin ratkaista ennen kuin niitä alkaa oikeasti ilmestymään.

Piilota Re: SÄHKÖAUTO PLUS PAINEILMA-AUTO luonut EVforMe, 28 Feb 2008 04:48

Samalta sivulta:
"the process will not be perfectly isothermal and the compressors and motors will have heat-related energy losses."

Nyt siis olisi olennaisen tärkeää tietää sen kompuran ja moottorin hyötysuhde. Paineilmasäiliö energiavarastona on suht hyvä tuon wiki-sivun mukaan. Mutta nyt olisi mainiota ottaa sen paineilma-auton kompuran sähköistä energialukema ja mitata kuinka pitkälle sillä ajaa. Vasta sitten on selkeitä lukuja vertailla.

-Jukka

Piilota Re: SÄHKÖAUTO PLUS PAINEILMA-AUTO luonut mfb4242, 17 Mar 2008 21:28

Wikipediassa tuossa kohtaa puhutaan isotermisestä prosessista. Auton tapauksessa se on kaikkea muuta kuin isoterminen.

Lukee vähän eteenpäin, niin siinä verrataan paineilmasäiliön kapasiteetin ja massan suhdetta lyjyakun vastaavaan:

"A standard 200 bar 5 liter steel bottle has a mass of 7.5 kg, a superior one, 5 kg. Bottles reinforced with, or built from, high-tensile fibers can be below 2 kg in this size, consistent with legal safety codes. The 1 cu meter of air contained inside the filled tank has a mass of 1.2250 kg. Thus, theoretical energy densities are from roughly 70 to 180 kJ/kg. This makes the advanced fiber-reinforced bottle example comparable to the lead-acid battery in terms of energy density stored within the vessel, and the heavier steel bottles about half the density."

Tuo nyt pitäisi ihan tyynen tyytyväisesti laskea, niin ei tarvitsisi ihmetellä. Pitäisiköhän kaivaa termodynamiikan kirja esiin?

Wikipediassa tuossa kohtaa puhutaan isotermisestä prosessista. Auton tapauksessa se on kaikkea muuta kuin isoterminen.

Jotenkin kuvittelisin lämpötilan pitämisen jokseenkin vakiona olevan kohtuullisen helposti ratkaistavissa oleva ongelma. Ei silti että olisin ajatellut tätä sen enemmän..