Yleinen keskustelu hankkeesta: Latauksen/tankkauksen hinta?

Arvioidaan akun hinnaksi 10 000 € Sähkö maksakoot 9 senttiä per kWh. Akku kestänee 150 000 kilometriä.

Energiaa tarvitaan 200 Wh/km.

Hintaa tulee tällöin 6 2/3 senttiä per kilometri + sähkön hinta 1.8 senttiä, eli yhteensä 8,47 snt/km.

200 kilometrin reissu maksaa täten 17 euroa.
Vastaava matka 6 l/100 keskikulutuksella on noin 17 - 18 euroa.

Itse lataus maksaa noin 3 euroa ja 60 senttiä. Akku puolestaan kuluu noin 13,30€ edestä. Siitäpä nähdään että sähköautossa ei oikeastaan ajaminen maksa juuri mitään. Korjaaminen puolestaan maksaa. Käytetyn auton tai konversion hankkijalle tämä on olennainen tieto, koska akku pitää hankkia itse.

Toisella tavalla laskien voisi sanoa että akku kuuluu ostohintaan eikä sen kustannuksia tarvitse laskea erikseen. Bensa-autoissa kuitenkin moottori kestää kauemmin kuin auton kori, siinä missä sähköautoissa akut kuluvat hiuti ennen muuta tekniikkaa, eli akku on vaihdettava auton eliniälle ainakin kerran. Siitä voisi laskea kustannukset kristillisellä tasajaolla, eli ensimmäiset 150 tkm saa "ilmaiseksi" ja toiset pitää ostaa itse.

Silloin kilometrihinta auton eliniältä olisi samoin parametrein noin 5,125 senttiä ja 200 kilometrin reissu maksaa 10,25€ eli vitosen sataselle. Lataus maksaa edelleen saman 3,60€

Suurinpiirtein samoihin kustannuksiin pääsee kun ajelee pikkusmartilla noin 3,3 litraa/100 km.

Muistui tässä mieleeni sellainenkin seikka, että General Motorsin autossa 16 kWh akku maksaa $8000 erään uutisen mukaan. 200 kilometriä tarvii 40 kWh kapasiteettia, eli jenkkilästä sopivan kokoinen akku irtoaisi $20 000 tai noin 13 000€

Se nostaa tuota laskelmaa pikkuisen ylöspäin. Tulee 8,6 + 1,8 = 10,4 snt/km joka tietää reissun hinnaksi 20 euroa ja 80 senttiä.

Olipa hauska vertailulaskelma. Akkujen latauksen hintaan lisätään akkujen kuluminen, mutta polttomoottorin tankkauksen hintaan ei lisätä polttomoottorin kulumista ja huoltoa! Tuollaisella laskelmalla saa kaikki katumaasturit näyttämään tosi edulliselta ja ekologiselta vaihtoehdolta!

Polttomoottori kestää pitkään, jos sen öljynvaihdoista ja muusta huollosta huolehditaan hyvin. Sama koskee nykyakkuja, jotka kestävät mainiosti koko auton eliniän jos niitä käytetään oikein. Esimerkiksi Toyota antaa Priuksen akuille 8 vuoden tai 160.000 km:n TAKUUN ja taksikäytössä on useita Priuksia, joilla on ajettu 400.000 km ilman ongelmia. Kuinka moni polttomoottori kestää 400.000 km ilman isoa moottoriremonttia? Itse en ainakaan ostaisi käytettynä polttomoottoriautoa jolla on ajettu 400.000 km, enkä ottaisi sellaista riesakseni vaikka ilmaiseksi saisi.

Eli nämä laskelmat ovat puuta heinää, jotka voi jättää omaan arvoonsa.

Pitäähän se akku nyt laskea mukaan, jos sellainen täytyy ostaa! Eihän nyt hemmetti sähköauto ilman akkua liiku mihinkään.

"taksikäytössä on useita Priuksia, joilla on ajettu 400.000 km ilman ongelmia. Kuinka moni polttomoottori kestää 400.000 km ilman isoa moottoriremonttia?"

Varmaan ne priuksen moottorit kestävät, jos niillä kerta 400.000 on ajettu ilman ongelmia. Priuksessahan sähkömoottori on vain apumoottori. Sitäpaitsi, priuksen akku on NiMh, joka on kemiallisesti vakaampi kuin litiumit. Se ei vanhene itsekseen neljässä vuodessa.

Rahtareille 400 000km on vasta sisäänajo, kuin myös volvoissa (ei taksikäyttössä).
ohan noita 3 000 000km ajettuja henkilöauton polttomoottoreitakin, vaikka niissä vain vaihdettu "melkein" jokainen kuluva osa.

Sitäpaitsi, öljyt ja ilmansuodattimet sun muut pelkästään moottorin kuntoon vaikuttavat huollot ovat pieni kustannuserä. Pari sataa euroa vuodessa, joka tietää kymmenen vuoden jälkeen ehkä parin tonnin pottia. Muuta remppaa saa tehdä molemmissa autoissa ihan yhtä paljon.

Jos tuo kustannus jyvitetään samalle 300.000 kilometrille, saadaan hintaa lisää 0.6 senttiä per kilometri, kun bensa maksaa arviolta 8 - 10 senttiä per kilometri.

Muihin kustannuksiin nähden bensamoottorin huoltokustannukset ovat noin 5% kokonaiskustannuksista. Sähköautossa puolestaan se sähkö on pienin menoerä mikäli samalla autolla meinataan ajaa yhtä pitkälle.

Tietenkin voi ajatella niin, että auton hankintahinta ei vaikuta kilometrihintaan mitenkään, mutta se on oikeastaan päin helvettiä ajateltu. Jos auto maksaa 20.000€ ja sillä voi ajaa ilman huoltoja sen 150.000 km niin silloinhan kilometrin hinnaksi tulee 13 1/3 senttiä per kilometri plus sähköt. Jälleenmyyntiarvo loppuunajetulla sähköautolla ei tuskin ole erityisen hyvä.

"Pitäähän se akku nyt laskea mukaan, jos sellainen täytyy ostaa! Eihän nyt hemmetti sähköauto ilman akkua liiku mihinkään."

No laske sitten polttomoottorin + vaihteiston + kytkimen + pakoputken + syylärin yms hinta sekä määräaikaishuollot + öljynvaihdot + suodattimien vaihdot + jarruremontit myös bensalaskuun, koska eihän se polttomootttoriauto ilman niitä liiku mihinkään.

Kyllähän bensa/diesel autoissa polttomoottoriin liittyviä huoltoja ja töitä tulee jonkin verran. Öljyt, suodattimet, tulpat, muut moottorin/vaihteiston/kytkimen/pakoputkiston huollot ja korjaukset, tekee kuitenkin tosiaan jonkin verran. Itse tehtynähän se ei paljoa tee, mutta kun sähköautossa noita ei periaatteessa tarvitse tehdä ollenkaan. Huoltamossa tehtynä myös nuo polttomoottorin perushuollot ja korjaukset tulevat maksamaan kyllä ihan merkittävän osan.

Mutta tosiaan, pitää se sähköauton akun kuluminenkin ehdottomasti laskea kulupuolelle sähköautoissa.

"No laske sitten polttomoottorin + vaihteiston + kytkimen + pakoputken + syylärin yms hinta sekä määräaikaishuollot + öljynvaihdot + suodattimien vaihdot + jarruremontit myös bensalaskuun, koska eihän se polttomootttoriauto ilman niitä liiku mihinkään."

Samat huollot ne on sähköautollekkin. Onhan siinäkin määräaikaishuollot ja jarrut yms. Ainut mikä jää pois on itse moottoriin kohdistuvat huollot, mutta ne korvautuu sillä että 150.000 kilometrin kohdalla täytyy ostaa uusi akku.

Pointtihan on se, että sulla on tässä alussa käytetty auto josta puuttuu moottori ja siitä pitäisi tehdä toimiva auto.

Jos siihen pudottaa bensamoottorin, niin silloin pitää laskea sen moottorin hinta sille kilometrimäärälle joka sillä tullaan ajamaan.

Jos siihen pudotetaan sähkötekniikka, niin täytyy laskea sähkötekniikan hinta sille kilometrimäärälle joka sillä tullaan ajamaan.

Bensamoottori on autoissa yleensä valmiina, eli sen kustannukset näkyy jo ostohinnassa. Sähkökonversiossa pitää erikseen ostaa se akku, joten siitä tulee luonnollisesti lisähintaa per kilometri.

"Rahtareille 400 000km on vasta sisäänajo, kuin myös volvoissa (ei taksikäyttössä).
ohan noita 3 000 000km ajettuja henkilöauton polttomoottoreitakin, vaikka niissä vain vaihdettu "melkein" jokainen kuluva osa."

Dieselmoottorit ovatkin kuorma-autoissa ja joissain vanhemmissa henkilöautoissa ylimitoitettu niin, että niitä on vaikea saada ajamalla rikki. Vain jäähdytykseen tai voiteluun tuleva vika voi rikkoa moottorin. Mutta kuten kaikki suunnittelijat tietävät, niin autojen kuluvat osat, kuten laakerit, mitoitetaan käyttötuntimäärän mukaan, ja kun tuntimäärä tulee täyteen, niin todennäköisyys laitteen vikaantumiseen alkaa kasvaa. Tästä syystä en itse ostaisi paljon ajettua polttomoottori- tai sähköautoa, koska sen minkä auton hinnassa voittaa, sen korjauskuluissa menettää. Tee-se -itse miehille kolme miljoonaa kilometriä ajettu auto voi olla jopa ylpeyden aihe.

"Pointtihan on se, että sulla on tässä alussa käytetty auto josta puuttuu moottori ja siitä pitäisi tehdä toimiva auto.

Jos siihen pudottaa bensamoottorin, niin silloin pitää laskea sen moottorin hinta sille kilometrimäärälle joka sillä tullaan ajamaan."

Ponttihan on se, että sinun tulee ajatella eCorollaa UUTENA autona, jossa tosin on muuteman vuoden vanha kori, mutta upouusi sähkömoottori ja sen ohjaustekniikka. Ja vanha polttomoottori + kaikki muu tarpeeton sälä myydään pois, joten siitä myynnistä tulevan raha pienentää eCorollan hintaa.

"Samat huollot ne on sähköautollekkin. Onhan siinäkin määräaikaishuollot ja jarrut yms. Ainut mikä jää pois on itse moottoriin kohdistuvat huollot, mutta ne korvautuu sillä että 150.000 kilometrin kohdalla täytyy ostaa uusi akku."

Kyllä ne on vähissä ne sähköauton tarvitsemat huollot. Regeneroivat jarrut voivat vaatia huoltoa, jos niitä ei pitkään aikaan käytetä ja jarrukenkien pinnat ryytyvät käyttämättöminä. Akkua ei tarvitse ostaa auton normaalin käyttöiän aikana ihan niinkuin ei polttomoottoriakaan tarvitse vaihtaa auton normaalin käyttöiän aikana. Vanha auto on sitten ihan toinen asia. Joka ostaa käytetyn, paljon ajetun auton, saa valmistautua joko polttomoottorin tai akkupaketin vaihtoon. Mutta se onkin sitten toinen juttu.

Siitä se itku syntyy kun 150000 km:n jälkeen tulee se uuden akun osto eteen, eihän kukaan oo niitä polttomoottorin huollosta säästyneitä rahoja kuitenkaan säästänyt. Ennen meni huoltoihin jotain 500-1000 vuosi, sen vielä kesti. Nyt pamahtaa kerralla sitten 5000 euron akkupaketti, jos riittää… Siinä moni voi huomata tulleensa kusetetuksi.
Kannattaa myydä auto ajoissa :) ihan kuin nykyäänkin tehdään.

Kuten sanottu akusto voi kestää vain 150.000 km, mutta paljon todennäkäköisemmin se kestää ainakin 400.000-500.000 km. Käytetyn ja paljon ajetun auton osto on aina uhkapeliä, ei sähköautot poikkea tässä suhteessa polttomoottoriautoista.

Mutta jos auton akuille voidaan myöntää 160.000 km:n TAKUU, niin se merkitsee että akusto kestää PALJON pitempään kuin tuo kyseinen matka. Toyotan akuissa oli alunperin 100.000 km:n takuu, mutta sitä on hinattu ylöspäin, kun on huomattu akkujen KESTÄVÄN ja KESTÄVÄN ja KESTÄVÄN.
Toyota lupasi myydä käytettyjen akkujen kennoja kunhan niitä tulee myyntiin. Mutta nytpä onkin käynyt niin, että ei ole mitä myydä! Ainoat käytetyt akut tulevat tälllä hetkellä kolariautoista. Se kertoo jo paljon nykyakkujen kestävyydestä ja eliniästä.

Onko tuosta muuten missään juttua, että kuinka nuo Priuksen akut oikeesti vielä pitävät lataustaan 200tkm ajon jälkeen. Vai toimiiko auto silloin jo lähes täysin polttomoottorinsa avulla eikä enää juuri käytä tuota sähkömoottoria juuri akuston heikentyneen kunnon takia.
Olisi ihan kiva tietää, niin voisi sitten jopa miettiä käytetynkin Priuksen ostoa.

Wikipedian mukaan laboratoriotesteissä Priuksen akut ovat kestäneet 290.000 kilometriä. Mutta saman artikkelin mukaan usein akut ovat käytännön ajossa kestäneet yli 400.000 kilometriä. Prius on autona aika uusi malli, joten isoja kilometrimääriä on kertynyt vasta taksikäytössä. Sanoisin, että jos autolla on ajettu 160.000 kilometriä, niin akuston takuu on umpeutunut, mutta elinikää sillä on jäljellä vielä ainakin puolet. Usein vika tulee yksittäiseen kennoon, ei koko akustoon, joten pelottelu tuhansien eurojen korjauslaskulla on lievästi sanoen liioittelua. Kennojen toimivuuden voi itsekin testata ja yksittäiset kennot on huollossa suhteellisen helppo vaihtaa.

http://en.wikipedia.org/wiki/Toyota_Prius

En yhtään ihmettele tuota akkujen 600.000 km:n kestoa. Toisin kuin polttomoottorissa, akuissa ei ole liikkuvia osia. Ainoa syy akkujen rikkoutumiseen on se, että ladattaessa elektronit eivät aivan sovi akun hilarakenteeseen, jolloin syntyy akkua turvottavia ja samalla rikkovia voimia. Tämä laajeneminen näkyy akun lämpiämisenä ladattaessa.

Mutta kun asia tunnetaan teoreettisella tasolla, niin pystytään myös kehittämääm yhä kestävämpiä akkuja. Uusimmissa nanoakuissa elekronit eivät ladattaessa paisuta akkua, akut eivät lämpiä jolloin akut voidaan pikaladata hyvinkin nopeasti. Jo nyt 100 mailin (160 km:n) ajomatkaan suunniteltu akkupaketti voidaan pikaladata 80-prosenttisesti täyteen 15 minuutissa (Lähde: Nissan). Kaikille tämän palstan lukijoille tuokaan ei näy riittävän. Heidän mielestään sähköauton lataukseen ei saa mennä yhtään enempää aikaa kuin bensa-auton tankkaukseen, korkeintaan 5 minuuttia. Heitä lohduttanee tieto, että tällaisia akkuja ja superkondensaattoreita on jo rakennettu laboratorioissa, mutta niiden saaminen markkinoille kestänee vielä 2-3 vuotta. Joten malttakaapa mielenne kaikki kuumakallet ja maailmanympärimatkaajat.

McArttu

Otetaans nyt taas realiteetit käsiin tämän pikalatauksen suhteen. Jos vaikkapa ladataan 20 kWh (100 km ajomatkaa vastaava energia) tunnissa, tarvitaan 20 kW latausteho. 6 minuutissa tarvittaisiin 200 kW latausteho. Ei mikään ihan pieni sähköliittymä. Tavallisesta 10A sulakkeella suojatusta pistorasiasta tuon saisi ladattua vajaassa 10 tunnissa.

Akkutekniikka sinänsä on jo tulollaan, A123 Systemsin akut kestävät jo tuon, mutta hintaa on julmetusti. Yksi 3.6V 2.3Ah kenno maksaa yksin kappalein luokkaa $16, tai Suomesta ostettuna vähän enemmän euroissa. Nyt vain odotetaan hinnanlaskua ja suurempia kennoja. Ja sitä, että A123 Systems voittaa lakijutun ja saa jatkaa valmistusta.

Näistä akkujen eliniästä… Tällä hetkellä tavalliset pienet kulutuselektroniikkaan tarkoitut Li-Ion ja Li-Po akut taitavat kestää noin 3-4 vuotta, riippumatta siitä seisovatko ne hyllyssä vai ovatko käytössä. Toivon totisesti että näillä ajoneuvokäyttöön tarkoitetuilla ei ole vastaavaa ikääntymisilmiötä.

Ihan järjettömiä vaatimuksia tuollaiset 5-6 minuutin pikalatausajat. Eihän siinä ajassa ehdi edes pullakahveja juoda tai vessassa käydä. Mutta niin saadaan laskelmiin suuria ampeerimääriä ja näyttämään pikalataus mahdottomalta toteuttaa. Mutta tosiasiassa hyvin yleisestä 3x63A yritysliittymästä rakentaa helposti pikalatausaseman.

Itse en kuitenkaan usko, että Suomen kaltaisessa vähäväkisessä ja harvaanasutussa maassa on kannattavaa rakentaa kalliita pikalatausasemia. Koko keskustelu pikalatauksesta on aika hedelmätöntä. Pitäisi keskittyä niiden 95%n palvelemiseen, jotka eivät koskaan tarvitse sähköautonsa akkujen pikalatausta. Pitäisi keskustella siitä, miten taloyhtiöt ja työpaikat saisi innostumaan latauspaikkojen rakentamiseen. Lopuille 5 %:lle voi suositella sähköjunaa tai vuokra-autoa pitkille matkoille. Hybridi on hyvä vaihtoehto ihmisille jotka käytännöllisesti katsoen asuvat autossaan.

Akkujen kestoiästä ei pidä lausua mitään yleistyksiä, kuten 3-4 vuotta li-ion akuille, koska eri valmistajien akuissa on huomattavia rakenteellisia eroja. Esim. AltairNano lupaa akkujensa kestävän kauemmin kuin auton rungon, eli puhutaan 15-20 vuoden kestoiästä. Akkujen ostajan pitääkin näinä aikoina olla tarkkana siitä mitä ostaa ja vaatia akuilleen riittävät takuut. Kilpailu suurten autotehtaiden ajoakuista tulee parin vuoden sisällä erottelemaan jyvät akanoista ja laskemaan akkujen hinnat kohtuutasolle.

Juuri näin: On autoilijoita jotka ei koskaan käy kyläkauppaa pidemmällä. Näiden uusien tuotteiden elinkaarista ja kokonaishyötysuhteesta on muutenkin vaikea sanoa mitään. Itsellä on kyllä sellainen käsitys, että ensimmäinen askel on perheen kakkosauton muttaminen sähköautoksi tai hybridiksi. Jakeluautoista osa voi olla sähköautoja.

Akut tulee halpenemaan monestakin syystä a) raakaine halpenee metallurgia kehittyessä b) kierrätyksen aikaansaaminen c) tuotantomenetelmien kehittyminen d) teknologian kehittyminen e) kilpailu f) patenttien poistuminen ajan kanssa.

"Pitäisi keskittyä niiden 95%n palvelemiseen, jotka eivät koskaan tarvitse sähköautonsa akkujen pikalatausta. "

Väittäisin, että vain 5% autoilijoista ei koskaan tule tarvitsemaan pikalatausta. Se, että suurin osa ajosta on lyhyttä matkaa, ei tarkoita etteikö samalla autoilla tarvisi joskus tehdä myös pitempää matkaa, tai että joskus jää akut lataamatta. Se on aamulla töihin lähtiessä ikävä huomata että hups, jäikin sitten töpseli seinästä. Lisäksi voi olla, että samaa autoa käyttää useampikin ihminen, jolloin ajomatkaa tulee useamman henkilön tarpeiden edestä päivässä, mutta aikaa ei ole tuhlata puolta päivää. Perheen nuorempi väki lähtee illalla kartsalle kun vanhempi väki on tullut töistä jne.

Jos ei voi pikaladata, se on sitten voi voi. Kun kuluttaja tekee ostopäätöksen autosta ja maksaa siitä ison kasan rahaa, niin tuollaiset asiat painava aika paljon vaakakupissa. Auto jolla pääsee kauppaan mutta ei mummolaan versus auto jolla pääsee sekä kauppaan että mummolaan.

Eihän sähköauto voi olla vain rikkaiden lelu joilla on varaa pitää toista autoa.

Ajatellanpa että nykyisin kun bensaa tankkaa, sitä tarvitsee ottaa tankin täyteen noin kerran viikossa. Silti huoltoasemilla on autoja toisinaan jonoiksi asti.

Sähköautoon tarvitaan joka päivä uusi lataus koska akun kapasiteetti on niin pieni. Vaikka 95% lataisi kotona, niin joka päivä löytyisi se 5% joka tarvitsee huoltamon latauspalveluita. 100 000 autosta se on 5000 asiakasta joka vuorokausi.

Noiden asiakkaiden hylkääminen on aika iso karhunpalvelus sähköautolle.

Sinulla pettää logiikka taas pahasti. Jonoa bensa-asemilla on siksi, että se on tällä hetkellä ainoa paikka missä tankata autonsa, ja siellä tankkaavat KAIKKI autoilijat. Sähköautot ladataan auton ollessa parkissa kotona tai työpaikalla, joten periaatteessa emme enää edes tarvitse erillisiä tankkaus/latausasemia.

Jotkut harvat jupit, joille on vastenmielistä matkustaa sähköjunalla pitkiä matkoja, tarvitsevat pikalatauspisteitä. Sähköyhtiöiden ja suuryritysten etu voi olla rakentaa Suomeen pikalatausverkosto, mutta koska tämä pikalataajien joukko on niin pieni, niin en usko toiminnasta tulevan kannattavaa. Vaihtoehtona voisi olla sähkökäyttöisten vuokra-autojen verkosto, jossa täyteen ladatun auton voisi vaihtaa alleen esim. aina 300 km:n jälkeen. Vähän niinkuin hevosia vaihdettiin kievareissa keskiajalla.

Mutta tämän projektin ei kannata vaivata päätään pikalatausongelmilla, koska niiden tarvitsijoiden joukko on niin marginaalinen. Annetaan sähköyhtiöiden ja yritysten huolehtia siitä ongelmasta.

Pöh. Sinulla se tässä logiikka pettää.

Kaikkien autoilijoiden ei tarvitse tankata joka päivä. Useimpien ei edes joka viikko.

Kaikki autoilijat tankkaavat joskus, mutta eivät samoina päivinä. Mieti nyt jos 2,5 miljoonaa autoa kävisi joka päivä tankilla: suomessa ei riittäisi huoltoasemat palvelemaan niitä. Käytännössä kunakin päivänä vain hyvin pieni osa autoista käy huoltoasemalla.

Sama homma tulee olemaan sähköautojen kanssa. Vain hyvin pieni osa tarvitsee pikalatausta, mutta kun autoja on paljon niin tämä hyvin pieni osa on itseasiassa hyvin lukuisa joukko. Tällaisissa asioissa iskee helposti numerosokeus. Prosentti miljoonasta on 100 000 kappaletta, ja varsinkin tulevaisuudessa kun sähköautot yleistyvät, alkaa niitä asiakkaita löytyä.

Minusta "tämä projekti" katsoo asiaa liian lyhyellä tähtäimellä ja epärehellisesti kun keskustelijat yrittävät tahallaan painaa sähköauton mahdollisia ongelmakohtia piiloon. Näistäkin asioista pitää keskustella, ettei sitten ihmetellä sormi suussa muutaman vuoden päästä kun kysynnän laajuus yllättää ja joka toisella on sähköauto.

Ja se syy miksi useimmat "jupit", kuten sinä näytät arvottavan tavallisia työssäkäyviä ihmisiä, eivät käytä sähköjunaa on siinä että se ei tarjoa jatkoyhteyttä linjan toisessa päässä sinne minne matkustaja haluaa mennä. (Sen lisäksi että VR:n monopolihinnat ovat törkeät)

Jos julkinen liikenne saataisiin sille palvelutasolle, niin minkä hemmetin takia näitä sähköautoja sitten edes myytäisiin tavallisille "jupeille"?

Minusta "tämä projekti" katsoo asiaa liian lyhyellä tähtäimellä ja epärehellisesti kun keskustelijat yrittävät tahallaan painaa sähköauton mahdollisia ongelmakohtia piiloon.

Kaikki foorumilla käytävä keskustelu ei edusta hankkeessa aktiivisesti toimivien mielipiteitä tai projektin tavoitteita. Kuka tahansa voi tällä hetkellä osallistua keskusteluun ja täällä on mukana myös monia, jotka haluavat pelkästään yleisesti keskustella sähköautoista, ilman että ovat nimenomaisesti edistämässä Sähköautot - Nyt! -hanketta.

Samaan menoon totean myös, että joissakin tähän ketjuun nimettömästi postatuissa viesteissä on menty henkilökohtaisuuksiin. Toivon, että ko. keskustelijat palaavat asialinjalle, ettei kenenkään ip:tä tarvitse pistää jäähylle.

t. Santeri (admin)

http://www.tietoviikko.fi/kaikki_uutiset/article143584.ece Toshiba on esitellyt Ceatec-messuilla Japanissa prototyypin kannettavan tietokoneen akusta, jonka lataaminen kestää vain kymmenen minuuttia.

Toshiban esittelemä super charge ion battery eli scib-akku latautuu nopeammin ja sen suorituskyky on parempi kuin nykyisin käytössä olevien litium-ioni-akkujen. Scib-akkuja on jo käytössä teollisuudessa, mutta ei kuluttajatuotteissa.

Scib-akkujen väitetään kestävän jopa 6 000 latauskertaa, mikä on noin kymmenen kertaa enemmän kuin litium-ioni-akut.